Kuo, M., You, J. (2017) Explore the skills that can open career doors after your doctoral training, https://www.sciencemag.org/careers/2017/11/explore-skills-can-open-career-doors-after-your-doctoral-training
Summary in English:
This article (Kuo and You, 2017) highlights nicely the key skills and benefits that doctoral training can provide and that are needed in current working life. According to Kuo and You (2017) analysis the doctoral training prepares well to gathering and interpreting data, data analysis and problem solving skills. Ph.D.s are less prepared for working in teams, managing time and for people management. I have both doctoral training and experience from “normal” working life so I reflect here my opinions of how the key skills could be demonstrated in real world.
Suomeksi (in Finnish):
Haluan jakaa mielenkiintoisen artikkelin, joka on julkaistu 27.11.2017 Science-lehdessä. Kirjoittajien analyysin mukaan tutkijakoulutuksessa (engl. doctoral training, Ph.D. training) parhaiten omaksutuimpia taitoja ovat tiedon tulkinta- ja datan analyysitaidot sekä ongelmanratkaisutaidot. Tutkijakoulutettavat kokivat, että työelämässä vaadituissa taidoissa oli puutteita ajanhallinnassa, tiimityöosaamisessa ja johtamistaidoissa. Artikkelin esittelemä malli perustuu kyselytutkimukseen, jossa henkilöt kertoivat mitä uskoivat oppineensa parhaiten tutkijakoulutuksessa ja kuinka tärkeänä taito koettiin työssä menestymisessä. Webbisivulla esitettyä mallia voi kokeilla eri työaloille, joille tutkijakoulutetut tyypillisesti sijoittuvat väitöskirjatyön jälkeen. Olen itse tällä hetkellä bisnessektorilla mutta peilaan alla omia näkemyksiäni erityisesti luovan työn alalle.
Artikkelissa analysoidut taidot, joita voi tarvita työelämässä (suluissa ne taidot, joissa tutkijakoulutetut ovat yleisesti vahvoja):
- Teknisiä
taitoja:
- datan analysointi (vahvasti tutkijakoulutuksessa)
- tiedon keruu ja tulkinta (vahvasti tutkijakoulutuksessa)
- alakohtainen tietämys (vahvasti tutkijakoulutuksessa)
- luovuus ja innovatiivinen ajattelu
- oppiminen nopeasti
- vuorovaikutustaidot
- tiimityöskentely
- johtamistaidot
- suullinen kommunikointi (vahvasti tutkijakoulutuksessa)
- kirjallinen kommunikointi (vahvasti tutkijakoulutuksessa)
- työskentely yhteisön ulkopuolisten ihmisten kanssa
- päivittäiset
työtehtävät
- projektinhallinta (vahvasti tutkijakoulutuksessa)
- ajanhallinta
- urasuunnittelu ja tietoisuus alan kehityksestä
- päätösten tekeminen ja ongelmien ratkominen (vahvasti tutkijakoulutuksessa)
- vision ja tavoitteiden asettaminen
Mitä tutkijat voivat parhaimmillaan tarjota bisnesmaailmassa mielestäni:
- Tekniset taidot:
- Tutkijakoulutuksen saaneilla on erinomainen kyky yleensä kerätä ja tulkita tietoa asiasta kuin asiasta. Pidän itse tärkeänä ns. heikkojen signaalien omaksumista vallitsevasta markkinaympäristöstä.
- Valmiita analyyseja voi ostaa kovalla hinnalla erilaisilta konsulttiyrityksiltä mutta laadukkaan tutkijakoulutuksen saanut henkilö pystyy melko hyvin tekemään tilanneanalyyseja yhdistämällä tietoa olennaisista tietolähteistä ja kykenee myös kyseenalaistamaan erilaatuisten tietolähteiden merkityksen päätöksenteossa.
- Datan analysointitaidot tulevat kyseeseen jo yksinkertaisempienkin, lukuihin liittyvien, projektioiden kohdalla. Tutkijakoulutuksen saaneet eivät ”osta” tutkimustuloksia varmoina ja ymmärtävät virhemarginaalien ja todennäköisyyksien merkityksen tiedon hyödyntämisessä.
- Väitän, että nopea oppiminen on tutkijakoulutuksen saaneilla kohtalaisen hyvällä tasolla mutta Science:n artikkelissa kyselyn perusteella ei tämä tule esille koulutuksen ansioksi, ehkäpä koska tutkijakoulutukseen pääseminen vaatii jo lähtöarvoisesti hyviä oppimistaitoja.
- Tutkijakoulutetuilla on erityisesti bisnessektorilla tarvittavaa luovuutta ja innovatiivista ajattelua.
- Vuorovaikutustaidot
- On aloja, joissa yksinäistä tutkijantyötä on enemmän kuin tiimityötä mutta tutkijankoulutukseen kuuluvat pakollisena osana kansainväliset ja kotimaiset konferenssit, joissa on selvittävä vähintäänkin englanniksi ja vakuutettava posterillesi eksyvät kulkijat noin minuutin hissipuheella. Puhumattakaan niistä tilanteista, joissa tutkijakoulutettava voi kiitollisena tarttua kutsuun päästä puhujan pönttöön.
- Monessa suomalaisessakin yliopistossa tutkimusryhmät ovat kuitenkin kansainvälisiä ja ihmisiä tulee ympäri palloa. Monikulttuurinen kanssakäyminen on siis lisääntymään päin ja se opettaa toimimaan tiimissä.
- Työelämässä voi todellakin tarvita enemmän johtamistaitoja kuin tutkijantyössä. Tutkijaryhmissä kaikki ovat alansa vahvoja asiantuntijoita, joita ei voi johtaa ylhäältäpäin. Ylipäätään kaikenlainen tutkijatason henkilön holhous on turhaa. Mutta johtamisella tarkoitetaan yleisesti seinien pitämistä pystyssä ja tähän haluan täsmentää, ettei asiantuntijoita kannata kuormittaa turhilla rutiinitöillä. Sihteerit kunniaan ja takaisin hoitelemaan kopiointihommia ja matkalaskujen sättäämistä!
- Vaikka suomalaisessa tutkijankoulutuksessa kommunikoinnin harjoittelu tapahtuu melko epävirallisesti, väitän, että kirjalliset viestintätaidot ovat suurimmalla osasta tutkijankoulutuksen saaneista erittäin hyviä. Varsinkin ne, jotka käyvät konferenssiesiintymisen koulutuksia, osaavat arvioida kaikenlaista organisaatioviestintää melko pätevästi. Tutkijatkin elävät huomiotaloudessa ja visuaalisen sekä tehokkaan viestinnän vaatimukset ovat jatkuvasti esillä tutkijan kommunikoidessa työtään. Mikään ei ole niin vaikeaa – ja samalla niin ydinosaamista tutkijakoulutuksen saaneilla – kuin tiedon kiteyttäminen ja lyhyesti kirjoittaminen.
- Päivittäiset taidot
- Projektinhallintataidot ovat suhteellisen hyvät tutkijakoulutetuilla, sillä väitöskirja on hillittömän moniosainen, hankala ja pitkä projekti, jolla on ollut se kaaosmainen alku, hermoja raastava työskentelyvaihe ja päätepiste.
- Vision ja tavoitteiden asettaminen on olennaista bisneselämässä mutta tutkijakoulutettavahan on jossain alkuvaiheessa – sikäli kuin muistaa – laittanut pystyyn omalle työlleen vision. Tavoitteet saattavat muuttua matkan varrella realiteettien vaatiessa. Tavoitteiden saavuttaminen taas puolestaan on enemmän henkimaailman asioita, joihin voi vaikuttaa henkilökohtaiset taipumukset jne. tekijät, joita en halua patologisoida sen enempää (koska itsekin joudun niiden kanssa kamppailemaan).
Lisäisin tähän listaan piirteen, jonka koen kehittyneen tutkijankoulutuksen aikana:
- Stressinhallinta. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että ainakin nippuväitöskirjan (kuten allekirjoittanut) tehneet joutuvat kovaan mankeliin jo koulutuksen aikana. Tutkimuksiasi arvioi kansainvälinen huippuyhteisö, jokainen pilkku käännetään ja pienistäkin virheistä älähdetään kovaäänisesti. 48 tunnin deadlinet ovat arkipäivää. ”Yövuorot” eivät ole vieraita, kun artikkelin läpimeno on hilkusta kiinni. Vaikka koen monet bisneselämän vaatimukset rasittavina (esim. en pidä speed dating verkostoitumisista, pitchauksista enkä oikeastaan mistään myyntihenkisistä jutuista), monelle vaatimukselle osaa laittaa oikeankokoiset raamit ja asennoitumisen niiden mukaan. Mistä ei pää irtoa, siitä ei pää irtoa.
Kirjoittaja (author): Miia Seppänen
P.S. Lukuisia kirjoitusvirheitä korjattu jälkikäteen. Koska tiede on itseään korjaavaa 🙂